7+1 ravintolisää stressiin

7+1 ravintolisää stressiin

KIRJOITTAJA: Leea Pelto
Vaativat työpäivät, kodin hoitaminen, tavoitteellinen treenaaminen, lasten harrastukset, apua tarvitsevat vanhemmat… Nukkuakin pitäisi. Mistä löytyisi apua stressiin?

Terveellinen ravinto, riittävä uni, kohtuullinen liikkuminen, mielekäs tekeminen ja rauhoittumisen hetket ovat avaimia jaksamiseen. Niiden lisäksi tässä on 7+1 vinkkiäni, miten ravintolisillä voidaan tukea jaksamista.

1. Monivitamiini

Hyvällä monivitamiinilla voi varmistaa, että saa riittävästi ja monipuolisesti suojaravintoaineita. Stressin aikana keho hyötyy etenkin B-vitamiinien lisäsaannista. B-vitamiinit osallistuvat useisiin eri aineenvaihdunnallisiin reaktioihin kehossa, mm. energian muodostukseen ja melatoniinin synteesiin. Olen huomannut, että nukun paremmin, kun rasittavina aikoina otan vahvan monivitamiinikapselin aamun lisäksi myös illalla.

2. Pantoteenihappo

Pantoteenihappo osallistuu kortisolin tuotantoon. Kortisoli on välttämätöntä, jotta selviämme stressitilanteesta. Ilman sitä uuvumme, puhutaan lisämunuaisen väsymisestä. Kortisolin tuotannon lisäksi pantoteenihappo on välttämätöntä mm. sukupuolihormonien ja hermovälittäjäaine asetyylikoliinin muodostukselle sekä energiantuotannolle. Stressin aikana pantoteenihappoa on hyvä käyttää jopa useita satoja milligrammoja päivässä. Sellaisia määriä ei saa tavallisesta ruoasta.

3. C-vitamiini

Elimistön C-vitamiinimäärä vähenee stressin aikana. Myös runsas sokerin syöminen häiritsee C-vitamiinin vaikutusta. C-vitamiini osallistuu adrenaliinin ja noradrenaliinin tuotantoon ja siten se on välttämätöntä stressistä selviämisen kannalta. Lisäksi C-vitamiini ylläpitää puolustusjärjestelmän toimintaa ja se hidastaa vanhenemismuutoksia toimimalla antioksidanttina ja edistämällä kollageenin muodostusta. Useiden välittäjäaineiden kautta se vaikuttaa myös mm. ruokahaluun, kilpirauhasen toimintaan, hyvänolon tunteeseen, verenpaineeseen… vaikutuksia on paljon.

4. Magnesium

Magnesiumtasot voivat laskea stressin aikana. Magnesium on keskeinen toimija solun energiantuotannossa ja se osallistuu myös mm. hermoston välittäjäaineiden muodostukseen. Magnesiumlisä koetaan usein sekä mielialaa rauhoittavana että lihaksia rentouttavana, ja siksi se sopii hyvin nautittavaksi illalla. Magnesium voi myös laskea liian korkeaa verenpainetta.

5. Tyrosiini

Tyrosiini ei ole välttämätön aminohappo, mutta stressin aikana siitä voi tulla puutetta. Se toimii lähtöaineena mm. adrenaliinille, noradrenaliinille, dopamiinille ja kilpirauhashormonille. Tyrosiini edistää stressinhallintaa ja tasapainoista mielialaa ja kilpirauhanen jaksaa toimia. Tutkimuksen mukaan vaativassa tilanteessa jo lyhytaikainen tyrosiinin lisäsaanti voi edistää kognitiivista toimintaa.

6. Hyvät rasvat

Etenkin henkisen stressin aikana pää on kovilla. Hyvät kalan rasvahapot ylläpitävät aivojen toimintaa. DHA-rasvahappo toimii hermostossa rakenteellisena osana, ja se tekee aivoista muovautuvat ja nopealiikkeiset. EPA toimii pääasiassa kudoshormonien lähtöaineena, ja sen ansiosta tulehdus pysyy hallinnassa ja verenpaine normaalina.

7. Alfalipoiinihappo

Monitehoantioksidantti alfalipoiinihapolla on paljon mielenkiintoisia vaikutuksia. Se läpäisee veri-aivoesteen ja siten se pääsee suoraan vaikuttamaan aivoissa. Se suojaa rasvapitoisia aivoja hapettumiselta ja osallistuu energianmuodostukseen. Alfalipoiinihapon vaikutuksen huomaa nopeasti keskittymiskyvyn lisääntymisenä. Lisäksi alfalipoiinihappo suojaa metaboliselta oireyhtymältä: painonkertymiseltä ja veren rasvojen, sokerin ja verenpaineen kohoamiselta. Nämähän ovat usein seurausta pitkittyneestä stressistä. Alfalipoiinihappo myös suojaa maksaa ja tukee sen toimintaa.

+1 Probiootit

Stressi vaikuttaa aina myös suolistoon. Suoliston toimintaa voi tukea probiootteilla, terveyttä edistävillä bakteereilla. Suolisto-aivot -yhteyttä tutkitaan nykyään paljon. On havaittu, että hyvinvoiva suolisto auttaa myös aivoja toimimaan paremmin. Tästä aiheesta lisää on aiemmassa kirjoituksessani (linkki kirjoitukseen Mikä meitä määräilee, aivot vai vatsa).

Oh, tulipa pitkä lista! Unohtuiko kuitenkin joku oleellinen apuri? Kerrothan lisävinkkejä!

Comments are closed.